Viikonloppuna tavaratalo oli pukeutunut keltaiseen ja ilo oli ylimmillään. Tänään käynnistettiin sitten säästöohjelma ja kerrottiin että yli kolmesataa ihmistä saattaa olla liipaisimella. Ainoa kellerrys löytyi enää henkilöstön ja johdon kalvenneista poskipäistä. Väki ei tullut ja kauppa ei käynyt. Vaisua on ollut pitkään ja tämä oli viimeinen pisara.
Me suomalaiset rakastamme syyllisten etsiskelyä. Oliko se maan hallitus jonka veropiiska on ajanut kansan pois kauppatemppelistä? Varmaan osittain. Onko Stockmann epäonnistunut omassa verkkokauppakehityksessään? Siltä tuntuu, vaikka viime aikoina onkin kasvua tullut. Tuntuukohan juuri nyt hyvältä, että tavaratalot tuli vietyä myös idän ihmemaahan, jota runtelee ruplan romahdus ja maailmanpolitiikan myllerrys. Tuskin. Jälkiviisaus on helppoa ja hyödytöntä.
Jotain symbolista on ehkä siinä, että alle kaksi viikkoa sitten listautui Suomen ensimmäinen verkkokauppayritys Verkkokauppa.com pörssiin.Aikovat ilmeisesti rakentaa lisää myymälätilaa tai laajentua ulkomaille? Itse asiassa aikovatkin panostaa antirahansa kuljetuspalveluihin ja mahdollisesti tarjota uudentyyppistä rahoituspalvelua asiakkailleen.
Stockmann tulee varmasti taas, kun ajat lopulta paranevat. Vai tuleeko? Olisiko mahdollista, että dinosaurusten aika on pikkuhiljaa ohi. Tyttäreni ei ehkä enää sitten joskus järkkäile treffejä kellon alle ja tavaratalosta muistuttaa vain messinkilaatta vanhan kauppapalatsin kyljessä. Minä tuntisin haikeutta kiikkustolissani, mutta myhäilisin tyytyväisenä kun aamulla verkosta tilaamani torkkupeitto tuli jo iltapäivällä kotiovelle. Oi aikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti